27. tammikuuta 2010

Tilkkuillen

Viime syksynä hermostuin ekan kerran jämälankakasaani. Neuloin itselleni tilkkusukat. Tykkäsin itse kovasti ja moni muukin tykkäsi - kiitos vaan vieläkin kommenteista. Silloin lupasin myös neuloa Marjolle tilkkusukat. Marjo toi lankoja ohi ajaessaan joulukuun alussa. Lankoja oli ihan mahdottoman paljon yksiin sukkiin. Osa tosin oli niin huopuvia, etten uskaltanut ajatella niistä sukkia (mikä estäisi tekemästä tilkkutöppösiä?). Valkkailin mielestäni yhteensopivat värit, siirsin eri kassiin ja aloitin.

Ensimmäinen sukka kesti kamalan kauan. En ole pitkään aikaan neulonut vieraammalle ihmiselle sukkia, joten jännitin! En ole myöskään aikoihin neulonut paksummasta langasta sukkia. Tai oikeastaan, nämä langat eivät ole ihan kaikki samaa paksuutta. Toivon, että se ei haittaa, koska yritin kuitenkin pitää huolen, että vähintään kaksi samanaikaista tilkkua on aina paksumpaa lankaa. Itse tykkään kovasti lopputuloksesta, vaikka päättelyurakka ei etukäteen niin innostanutkaan.


Sukka on siis neulottu ihan tavallisesti viidellä puikolla. Resori ihan normaalisti, tilkkujen alkaessa hiukan muutosta. Eli neulo ensimmäinen (oikea) kerros ihan tavallisesti. Itse sijoitan yhden tilkun per puikko, mutta niitä voisi ihan hyvin olla enemmän tai vähemmän. Kun pääset kerroksen vaihtamiskohtaan (=taakse), käännä työ niin, että neulotkin nurjan kerroksen. Seuraavassa kerroksen vaihtamiskohdassa käännä taas. Nyt, ennen kuin aloitat neulomisen, vaihda ykköspuikon ensimmäinen silmukka ja nelospuikon viimeinen silmukka ristiin (joka kerta samalla tavalla ristiin!) = taka- ja pohjasauma (kuvassa). Kantapää ja kärki ihan normaalisti.


Aluksi hitaampaa kuin tavallinen sukan neulominen, mutta äkkiä tähän tottuu. Helpompaa olisi jos osaisi neuloa myös vasenkätisesti ;) Succablokit ovat pienet näille sukille, siksi ne ovat kruntussa.


Malli: oma (mutta myös muiden keksimä ja toteuttama)
Lanka: monta sekalaista jämää, 135 grammaa langapäiden kera (joita oli 117 kpl!)
Puikot: 2,5 mm (kompromissi eri paksuisten lankojen kesken)

Jotenkin niin minun näköiseni (vaaleanpunaisesta huolimatta)...