Tietyllä tapaa tiedän lopputuloksen ja toivonkin jopa sitä. Odottaminen on kamalaa. On kokouksia ja koulutusta ja vähän sitä sun tätä, ja kaikkialle pitää sanoa, että tulen, mutta sillä varauksella että... Mutta silti, vaikka tietää, että tämä on hyväksi ja oikein, itkettää aina vähän väliä. Onneksi töissä on sentään ollut tosi mukava olla. Varsinkin maanantaina kässäopen sijaisena.
Viime viikonlopulta kuva. Kyllä sitä pitää hajurako olla... Ja poikien pitää päästä lähelle Hilmaa, kun se on niiden idoli :)
Iloisiakin asioita! Sain tänään Fazerin sinisen postissa! Ravelryn kulttuurivaihtoparilta. Tosin tavasin ensin moooonta kertaa väärin, että "kulttuurikaheli" ja pohdin ankarasti, että onko mulla kulttuurivaihdossa sama pari kuin kahelivaihdossa? Se vasta kahelia olisikin ;) Kiitos, lempparisuklaata!
Huudan tässä samalla täysillä herroille. Huushollin viherkasviosasto on vähän ankeanlainen, joten hain tänään yhden uuden, aaroninparran, kun se on myrkytön. Mutta herratkin rakastavat sitä... Eli noin 1/4 jäljellä enää... Taidan hakea saniaisen tilalle, niistä herrat eivät tykkää.
Tapasin tänään myös Marjon, tilkkusukkien uuden omistajan. Sukat olivat kuin olivatkin sopivat - jännitin sopivuutta ihan hirveästi! Kiva tavata muutenkin :)
