Jotenkin niin hyvä päivä. Aurinko yritti paistaa ja silti onnistuin olemaan näkemättä pölypalleroita ja karsean likaisia ikkunoita. Kissat riehuivat ja painivat hauskasti, mutta eivät onnistuneet repimään yhtäkään verhoa alas.
Ovikello soi ja sain yllätysvieraan, ihanan käsityöihmisen! Tosi kiva teetuokio keskustellen kaikista ihanista käsitöistä. Kiitos! Toisen upean käsityötaiteilijan tapasin paikallisella huoltoasemalla - hän porhalsi Keuruun ohitse ja toi minulle jotain... Jotain, mikä on ihanaa, särkyvää, tosi kaunista - pitää vaan yrittää joskus ottaa kunnon kuva, päivänvalossa. Kiitos! Kolmas vieras tuli illalla ja toi mukanaan tyttären (7lk) sukan alun. Tytär oli löytänyt työstä reiän, ja perfektionistina sai hepulikohtauksen... Korjasin sen verran, että työtä voi jatkaa, ja yritin antaa äidille helpot neuvot välitettäväksi, miten edetä. Samalla reikää korjatessa oli aikaa jutella kunnolla, kiitos siitäkin!
Nyt pakkaamaan!