Tämän nähdessäni piti juosta hakemaan kamera äkkiä ennen kuin nuo häipyvät. Meillä ei kovin usein nukuta vierekkäin, joten tämä hellyyskohtaus on ihana! Mokoma emäntä vielä pingotti huivin sängyn päälle, ja eihän nyt huivin päällä voi nukkua, joten pitää ahtautua sivuun. Kuvassa ei onneksi erotu, mutta tuo lakana kerää magneetin lailla kissankarvoja ja ne eivät lähde irti edes pesussa.
Malli: Akimbo (Ravelry) by Stephen West
Lanka: Florica, mutta Tuulian väripatojen kautta. 121 grammaa.
Puikot: 3,5 mm

Tämä kaikki lähti Mevrouw Walviksen kuvasta, ihana kivi ja sammalta. Innostuimme. Joten Tuulia värjäsi langat ja me neulo(i)mme kukin omaan tahtiimme tämän huivin. Osalla on harmaa päävärinä, osalla vihreä. Ja vihreässäkin on eri sävyjä. Minun huivissani pitäisi ohjeen mukaan olla vihreä päättelykerros, mutta kun lanka loppui ja jäljellä oli vielä 2/3 päättelyä... Mutta kaunis se on noinkin. Sopii erinomaisesti ensi talvena untuvatakkini pariksi!
Muita versioita valmiina on Tealla (en löytänyt kuvaa huivista, taisin nähdä kuvat Ravelryssä), Hannalla ja Midorilla.




17 kommenttia:
Väri on aivan upea ja malli hieno. Tein alkuvuodesta Westin Daybreak-huivin ja malli istuu kuin unelma päälle.
Nuo värit on aivan mahtavat!
Aivan ihanat värit!
Voi, kuinka kaunis!
IHANA huivi, kaunis väri! Tyylikäs, ihastuin heti, melkein rakastuin! :)
Ritva
Upea huivi!
Kevään herkkää hehkua :)
Muistuttaa niitä ojanpientareesi saniaisia...
Kauniin vihreä huivi!
Kaunis huivi ja söpöt kisut! :)
Oo, kisulit ovat erittäin söpöjä!!
Ja huivisi on upea!
Mahtavan upea huivi!
Kissat rakastettavan suloisen näköisiä vierekkäin!
Upea huivi ja mahtavat värit!
Ja kisutkin niin suloisina... :)
AAAHHH Mitkä värit! Varsinkin toi reuna kruunaa kaiken.
Kaunis huivi ja aivan ihanan värinen:)
Mitäs minä huivista, tosin se on kauniin keväinen, mutta kisut on aina ihania ja niitä näkee paljon näissä neuleblogeissa.
Mun on vähän pakko käytellä näitä villoja ja pestä niitä kun sain ilmatteeks melkein 20 kg. Varmaan niistä suurin osa on moskaa, kun on ollut taitamaton keritsijä ja pilannut hienot pitkät villat. Voin vain kuvitella, että sakset on suihkineet joten kuten lampaan selässä. Äitini osasi keritä lampaita ja minäkin pääsin harjoittelemaan, joten tiedän senkin homman.
Kestää jonkun aikaa, ennenkuin oppii karstaamaan näillä kumipohjaisilla karstoilla. Ovat onneksi kevyet kun laitettiin vanhoihin karstoihin.
On hieno huivi ja pirteen vihree. Tykkään.
Voi kisuja; ja ihana on tuo huivikin - mahtavat värit. :)
Lähetä kommentti