Tänään töissäkin pari asiaa vaan jotenkin humpsahti harvinaisen nätisti paikoilleen. Joskus näinkin päin. Ja sain huomiseksi peruutusajan fysioterapeutille, kun en taaskaan tahdo iltaisin saada tota koipea rennoksi (vanha vaiva, jo teini-iästä kärsitty).
Huomenna on kokousta ja kokousta. Iiiiks! Mitä miä neulon? Kaksi huivia olisi yhä kesken, mutta mohairiin on ilma yhä liian lämmin ja silkki vaatisi hieman keskittymistä, eli ei paras mahdollinen kokousneule. Pakko siis aloittaa tänään vielä jotain. Tai missähän se yksi sukan alku on...
Kuvat lauantaiaamuna otettuja. Oli ihan pakko. Huomenna, jos muistan, yritän leikityttää Indyä kamera toisessa kädessä. On se vaan niin hassu.
