Toivon

Toivon, että miulla olisi enemmän aikaa. Vaikka yksi päivä viikonloppuun lisää, tai vuorokauteen ehkä neljä, viisi tuntia lisää. Ja nimenomaan vapaa-aikaa! Tartteisin sitä huushollin raivaamiseen, lukemiseen (miten sitä ennen ehti lukemaan monta kirjaa viikossa?), kirjastossa/kylässä käymiseen, liikuntaan, ulkoilemiseen, kissojen hellittelyyn (viikonloppuisin Piki liimautuu minuun kiinni), työpaikalla/kotona rojujen organisoimiseen, uusien (työ)asioiden suunnitteluun, ajattelemiseen, neulomiseen, kehräämiseen, uusien taitojen opettelemiseen, sukuloimiseen - ihan kaikkeen.

Tällä hetkellä, kaikki arkipäivät menevät: ylös, kahdeksaksi töihin, aikaisintaan viideltä kotiin, ruokaa, opiskelua/kääntämistä/blogit/räveltämö, huhhailua sohvalla neuloen tai lukien. Onneksi kohta on viikon hengähdys, syysloma.


Silkkihuivi. Haluan siitä ison, tosi ison, jotta toinen pää jäisi roikkumaan eteen, sitten löysästi hartioiden ympäri ja toinen pää olan taakse roikkumaan. Kaksi vyyhtiä silkkiä on jo neulottu, mutta vieläkään se ei ole tarpeeksi pitkä. Siihen menee ikuisuus, mutta uskon vaivan kannattavan.

Eilen tulleessa Kotiliedessä (19/2010) oli kiva juttu: Iloinen stressi & hyvä mieli käsitöitä tehden. "Käsityöt ylläpitävät mielenterveyttä sekä lisäävät tyytyväisyyden ja elämänhallinnan tunnetta. Ne antavat tekijälleen hiljaisen hetken, mielenrauhaa ja mahdollisuuden ilmaista itseään. Käsityöt voivat toimia myös pakokeinona ja kipujen lievittäjänä." Allekirjoitan sataprosenttisesti.