Lumi on kivaa niin kauan kuin sitä ei ole liikaa eikä se ole märkää ja painavaa. Huomenna voi olla käsivarret kipeänä tämän päivän lumitöistä.
Opiskelu on kivaa niin kauan kuin ei ole tylsiä aiheita eikä deadlineja eikä viime tinkaa.
Neulominen on kivaa, kun on loputtomasti aikaa ja kiva pähkinä purtavana = miten saada huivin keskiosan ja reunuksen silmukkamäärät täsmäämään. Mieluiten vielä sillein nätisti, että huiviohjeessani olisi kaksi tai kolmekin eri kokoa tarjolla (mini, midi ja jätti). Kello on kyllä jo sen verran paljon, että aika loppuu just kohta.
Loma on kiva, mutta se loppuu aina liian pian. En ymmärrä miten selviän huomisesta kun olen tottunut ottamaan päivisin sohvanokoset pari kolme kertaa, tai aina kun siltä tuntuu silmäluomissa.
Kissojen uusi suosikkilelu Neko Kragonfly on huippukiva. Piki juoksee sen perässä kuin päätön kana, ihan hulluna ees taas, kunnes se saa Nekon kiinni, nappaa kitaan ja puree leuat tiukasti lukkoon. Koko ajan pitää urista, murista, mäykyä, maukua. Indy puolestaan ei juokse, vaan hyppii kuin kettu hangen päällä pikku elukoita metsästäessään. Molemmat etutassut läsähtävät Nekon päälle ja sitten varovasti kurkataan, että kuoliko se. Ja kumpikin tietää missä kaapissa Nekoa säilytetään - Piki yritti jo viime yönä oma-aloitteisesti saada sitä pois eteisen yläkomerosta. Herra roikkui kynsiensä varassa ison kaapin oven yläreunassa.
