Päähänpisto. Miten ois makkarin uudelleen tapetointi? Nykyiset tapetit - sinällään ihan nätit - ovat edellisten asukkaiden ajalta ja kissaherrojen mieleisikseen muokkaamat. Sateisena päivänä oli ihan kiva plarailla tapettikaupan kirjoja piiiiitkääään. Löysin pari kivaa, mutta kumpikin liian levottomia laittaa joka seinälle. Toiseen en löytänyt miun maun mukaista yksinkertaista kumppania, joten toinen oli sitten valittava. Tapetit tulevat ensi viikolla.
Sitä ennen pitäisi tietysti aloittaa tyhjentämällä makkari. Ei nyt ihan kokonaan. Pianoa siirtää sen verran, että sen taakse mahtuu tapetoimaan, yöpöytä pois ja sänky olkkariin (ei se muuallekaan mahdu). Lipaston päälle meinasin kantaa työhuoneesta kirjoituspöydän levyn. Se on jumalattoman painava, mutta nurin päin käännettynä loistava tapetointitaso. 
Ihan ensimmäiseksi pitäisi kyllä tyhjentää pianon päällys ja se yöpöytä. Niillä seilaa tavaraa, jolle ei ole muutakaan paikkaa: epämääräisiä langanjämiä, keriä/vyyhtejä joista aion ihan kohta neuloa jotain (ja olen jo unohtanut mitä), kirjoja - pinoittain kirjoja jotka luen ihan just kohta, kissojen leluja, hiuslenksuja, ja vaikka mitä. 
Just tuommoinen seilaava irtosälä ärsyttää tällä hetkellä mahdottomasti. Eilen raivasin olkkarin hyllyn päällisen. Tajusin jotenkin, että hei, mullahan on keittiössä se pikkuinen laatikosto, viime kesänä ostettu, ja vain ylimmässä laatikossa on jotain. Wollmeise-varastosta ne, jotka eivät mahtuneet olkkarin kahteen hyllyyn, muuttivat sinne. Nyt pitäisi vaan käydä toi muukin hylly läpi ja saavuttaa jonkinmoinen, aikuismainen järjestys. 
Kohta aion polkea hakemaan pari sientä. Ei syötävää sientä, vaan ihan pesusientä tai venesieniä, jotta saan sitten raivattuani makkarin, leviteltyä tapetinpoistoainetta seinille. Pelkäänpä vaan, että noi tapetit on tosi lujassa miun pahviseinissä. Oon satavarma, että sieltä ei löydy alta maalipintaa, vaan joudun maalaamaankin. Tykkään kyllä maalaamisesta, mutta hartiat ja niska eivät ihan välttämättä halua maalata mitään seinien yläosia. Ikkunaseinä nyt on joka tapauksessa maalattava, mutta sepäs onkin huoneen pienin seinä - ikkunan molemmin puolin on kaappeja.
Mutta tällä projektilla ei ole minkään valtakunnan kiirettä. Sänkyä ei tarvitse siirtää pois ennen kuin maalaaminen alkaa, ja tunnetusti miä voin ihan hyvin elää kaaoksen keskellä. Kissaherrathan vaan nauttivat uusista ja kivoista leikkipaikoista! Sellaisen saa jo kun lakanoita vaihtaessa siirtää sänkyä 30 cm, jotta mahtuu taittamaan seinän reunasta lakanaa. Kuvitelkaa, kuinka huikean mahtavan upeaa herroista on jahdata tippuvia tapetin palasia - kunhan vaan eivät keksi syödä niitä... Tai sitten maalaus- ja tapetointivaiheessa.... Voipi olla emännän hermot koetuksella ja kissat liisterissä. Raportoin aikanaan.
Älkää vaan pidättäkö henkeänne odotellessanne.
