Mutta viikonlopun ansiosta, ja ehkä myös töiden ja kokouksissa istumisen, neulemojo tuntuu taas löytyneen. Tietenkään vanhat neuleet eivät kiinnosta pätkän vertaa (kahdet sukat olisi kyllä pakko saada valmiiksi - joskus), vaan olen aloittanut uuden huivin, huomisiltana meinaan aloittaa lapasia, ja tekisi mieli myös neuloa mallitilkkuja yhteen takkiin. Syksy ihan selvästi!
Herrat eivät oikein ymmärrä töiden alkamista. Ne eivät herää aamuisin kellon soittoon, vaan vaativat hellää rapsutusta ja silittelyä heräämiseen. Pakkohan niitä on sen verran herättää, että pääsen itse pois peiton alta ja sängystä. Herrat kun tapaavat nukkuessaan piirittää miut. Piki on iltaisin aivan mahdoton sylivauva, nytkin yrittää epätoivoisesti mahtua syliin läppärin lisäksi. Katzit eivät myöskään tule ovelle sanomaan hei, kun lähden töihin. Ne vaan piileskelevät olkkarin kauimmaisessa nurkassa - luulevat joutuvansa koppaan ja hoitoon. Tänään sentään Indy oli jo makkarin ikkunassa odottamassa kun tulin kotiin. Kyllä se siitä.
Kesän uudet lelut on todettu reissussa erittäin käteviksi. Sähkörukista eli miniSpinneristä muistelen maininneeni täällä ennenkin. On se vaan maailman ihanin vehje. Vaati tosin piiiiiiitkän sähköjohdon reissussa kuistilla kehrätessä, mutta toimi kuin enkeli. Toinen leluni on iPad, se vanhempi versio, koska en halunnut yhtä kameraa lisää taas. Akku on yllättävän kestävä, karttatoiminto reissussa mainio ja tiedonhaku asiasta jos toisestakin kälättävässä naislaumassa kätevää.
