2. lokakuuta 2011

Aurinkoa

Eilen istuin auditoriossa kuuntelemassa varsin prosenttilukupitoista luentoa. Koska en osaa istua paikoillani hiljaa ja nätisti ilman neuletta, neuloin taaskin. Mutta tällä kertaa en tosiaankaan ollut ainoa! Kuulemma meitä kuuntelijoita oli vajaat 200 opettajaa, neulojia laskin itseni mukaan lukien 13! Sen mitä näin, useimmilla näytti olevan sukkaneule käsissä.


Se sininen lanka rukin rullalla edellisessä postauksessa ei ollut minun kehruuni, vaan Tuulian. Itse kehräsin tätä aurinkoa. Ihanaa, loistavaa, pehmeää, niin kaunista! Kuitu on 70 % BFL ja 30 % silkkiä (lempisekoitukseni), värjäys Tuulian, kerrattu navajolla, ja lankaa on 148 grammaa. Metrit on laskematta. Huivia taas ja jälleen kerran tekisi mieli - edellinen onkin sopivasti päättelyä ja pingotusta vailla. Laiskamatoa vaan ei ole huvittanut suorittaa kumpaakaan, vaan on aloittanut uuden neuleen, joka sekin on jo varsin pitkällä (no, kun neuloo pientä ja yksinkertaista).


Tartteisin ehdottomasti sukkia. Ohuita, kenkään meneviä, joka päivän sukkia. Äkkiä ja paljon. Huomasin nimittäin eilen illalla taas yksissä hiukan hiutuneen päkiän. Tietysti jos olisin järkevä, kaivaisin nyt samaa lankaa esille (on sitä) ja parsisin tai jäljittelisin silmukoita. Saisi vähän käyttöikää lisää. Kuitenkin miulla on kahdet (tarkalleen ottaen varmaan kolmet tai neljätkin) sukat kesken. Parissa A on toinen sukka jo yli kantapään. Parissa B on eka sukka päättelyissä, paria C ei kannata mainita kun lanka tuntuu nuhjaantuvan jo neuloessa (mitäköhän se oikein olikaan?) ja pari D on vissiin jo menettänyt puikotkin, pitäisi vetää takaisin kerälle. Mutta sukkapula on. Nyt. Toisaalta... Haluan kaivautua lehtipinooni ja etsiä sen yhden mallin, jota ihasteltiin elokuussa (vai oliko se heinäkuussa?) Milliinin luona ja tehdä heti ja nyt mallitilkun. Kunhan vaan saisi päätettyä lankavaihtoehdoista... Punaista vai vihreää?