Kissaherrat olivat hoidossa ja kuulemma jompikumpi kuorsaa (kerroin kyllä, että se on Indy). Ruoka oli myös maistunut ja Hilman kanssa rellestetty.
Tämä herra tai mahdollisesti rouva sai viikonloppuna tarkkailla mahdottoman ihanaa ja samalla ehkä jonkun mielestä vähän hullua porukkaa. Mutta meillä oli tosi hauskaa!
Viikonloppu meni siis maailman parhaiden ystävien seurassa. Halasimme, neuloimme, ostimme lankaa ja villaa, kehräsimme, värttinöimme, söimme ja joimme, tuijottelimme tähdenlentoja, saunoimme, säikytimme akryylihain, joku sai kumiankasta päähänsä, kamikazelammas säikäytti kaikki, voimavarakouluttajaopiskelijat taisivat vähän järkyttyä, äimistelimme 19 litraa, nautiskelimme mm. tiramisua ja iPadit olivat ahkerassa käytössä (kuten myös visat...).
Vaikka mitään työpajoja ei ollutkaan, ohjelmaa tuntui järjestyvän ihan itsestään. Päivölässä samaan aikaan olleet Voimavarakouluttajat tarjosivat rentoutusta teemalla Voimaantuva naiseus... Anteeksi, jos loukkaan jotakuta, mutta - en uskaltanut osallistua, pelkäsin, että joku mainitsee munasarjat tms. ja räjähdän nauruun.
Nämä tällaiset viikonloput ovat parasta mahdolliset mielenterveysterapiaa. Paha vaan, että paluu maanpinnalle ja normaalille aikavyöhykkeelle huomisaamuna on karu. Mutta Tampereen messuja odotellessa voi katsella näitä (ja muitakin) kuvia, muistella ja nauraa Ravelryssä yhdessä näiden ja monien muiden ystävien kanssa. (Alin kuva kannattenee klikata suuremmaksi - siinä tiivistyy viikonlopun ydin.)
9. lokakuuta 2011
Ssk, eiku Skk
Tunnisteet:
elämä,
kehruutapaamiset,
kehrääminen,
kissat,
neuleretriitti,
neuletapaamiset,
neulominen