Tämä herra tai mahdollisesti rouva sai viikonloppuna tarkkailla mahdottoman ihanaa ja samalla ehkä jonkun mielestä vähän hullua porukkaa. Mutta meillä oli tosi hauskaa!
Viikonloppu meni siis maailman parhaiden ystävien seurassa. Halasimme, neuloimme, ostimme lankaa ja villaa, kehräsimme, värttinöimme, söimme ja joimme, tuijottelimme tähdenlentoja, saunoimme, säikytimme akryylihain, joku sai kumiankasta päähänsä, kamikazelammas säikäytti kaikki, voimavarakouluttajaopiskelijat taisivat vähän järkyttyä, äimistelimme 19 litraa, nautiskelimme mm. tiramisua ja iPadit olivat ahkerassa käytössä (kuten myös visat...).
Vaikka mitään työpajoja ei ollutkaan, ohjelmaa tuntui järjestyvän ihan itsestään. Päivölässä samaan aikaan olleet Voimavarakouluttajat tarjosivat rentoutusta teemalla Voimaantuva naiseus... Anteeksi, jos loukkaan jotakuta, mutta - en uskaltanut osallistua, pelkäsin, että joku mainitsee munasarjat tms. ja räjähdän nauruun.
Nämä tällaiset viikonloput ovat parasta mahdolliset mielenterveysterapiaa. Paha vaan, että paluu maanpinnalle ja normaalille aikavyöhykkeelle huomisaamuna on karu. Mutta Tampereen messuja odotellessa voi katsella näitä (ja muitakin) kuvia, muistella ja nauraa Ravelryssä yhdessä näiden ja monien muiden ystävien kanssa. (Alin kuva kannattenee klikata suuremmaksi - siinä tiivistyy viikonlopun ydin.)
6 kommenttia:
Kamikazelammas *hirn* Oli kyllä hulvaton reissu ja ihanaa oli nähdä!
En päässyt mukaan :( (kurkkaa blogiani)
Paikka on tuttu; joskus ikuisuus sitten tyttövuosina olen ollut kesäkurssilla, rakentanut ja kutonut elämäni ensimmäisen räsymaton Päivölässä. Uitiin uima-altaassa (ihme silloin!), pidettiin hassut naamiaiset ja opittiin myös jotain keittiöjuttuja.
Mahdan olla jo aika "mummo"...
Ooh viikonloppu olikin mitä parhainta terapiaa niin käsille kuin mielenterveydellekin, ihana kerta kaikkiaan. Kotimatkaamme tosin liittyi todellista dramatiikkaa, autosta räjähti toinen eturengas, onneksemme olimme jo poistuneet moottoritieltä ja ajelimme hiukan rauhallisemmalla paikallistiellä, selvisimme kuitenkin "ehjin nahoin" kotiin vaikka aikaa siinä tärväytyikin tovi.
Olet siis edelleenkin osallistunut kaikkiin Suomessa järjestettyihin neuletapaamisiin.Se on kyllä hieno suoritus! Nyt Portti 2011:ssa olleena en yhtään ihmettele, että miksi!! Aivan mahtavaahan se on ja tutulla kokoonpanolla tutussa paikassa varmasti hulvattoman hauskaa, kun ekakertalainenkin viihtyi vieraassa seurassa ja -paikassa niin tavattoman hyvin. Ehkä joskus Päivölään minäkin, mutta ainakin pohjoisemppiin tapaamisiin, jos ja kun niitä vielä tulee!
-mimape-
Oon ihan samaa miletä tosta viimeisestä kuvasta, paitsi, että siitä puuttuu se tärkein, ne IHMISET! :D Kiva että teillä oli kivaa, ehkä taas ensi kerralla mäkin pääsen mukaan! :)
Voimaantuva naiseus - mitä?? Juoksen lujaa ja kauas, kun kuulenkin moisia. Ylipäänsä sana "voimauttaa" ja sen muunnokset on ihan karsea ;)
Kuulostaa hauskalta viikonlopulta, vaikka kehräys ei olekaan vielä minuun kolahtanut. Toivon, ettei kolahdakaan, on näitä kolinoita riittämiin ilmankin.
Lähetä kommentti