29. helmikuuta 2012

Hups

Ei voi mitään, mutta elämä on aika ihanaa! Huolimatta siitä, että perjantaina spinnasin jäisellä tiellä täyden ympyrän ja hiukan säikähdin - mitään ei kuitenkaan sattunut, kiitos alhaisen nopeuden ja sen, että ei sattunut olemaan vastaantulijoita. Elämä on ihanaa. Loma. Se pelkästään jo riittäisi. Ystävät. Vietin ihanan, hermoja lepuuttavan pitkän viikonlopun pohjoisessa ystävän tykönä. Remontti. Joo-o! Se alkaa maanantaina, vihdoinkin, oon odottanut jo vuosia!


Pääsin viikonloppuna ekaa kertaa ikinä värjäämään kunnolla. Vein mukanani vanhoja valkoisia villojani. Oli Devonia, Massamia, Shetlandia, Teeswateria ja jotain muutakin, en muista enää. Halusin lämpimiä värejä, ja niitä sain. Ihania ♥ Koko värjäysprosessi oli kiehtovaa. Olisi pitänyt ottaa kuvia villoista valkoisina, kattilassa, kuivumassa ja nyt letillä. Ja sitten jatkokäsittelystä myös: kehrääminen yksisäikeiseksi, kertaaminen, neulominen. Muodonmuutos, värien eläminen on SE juttu, joka käsitöissä kiehtoo niin paljon.

Nyt sitten kehruuttaa ihan mahdottomasti. Jos vaan olisi enemmän käsiä, hoitelisin MiniSpinneriä ja Suzieta yhtä aikaa... Lisää käsipareja tarvittaisiin siksikin, että saatoin ihan vahingossa tilata huusholliin neljännen rukin tänä aamuna. Mutta kun kylässä sain kokeilla rauhassa Schachtin Matchlessiä ja se käyttäytyi kuin unelma! Jos joku keskisuomalainen haluaa tulla kokeilemaan erilaisia rukkeja, täällä on kuukauden päästä jo neljä käytössä ;) Se neljäs on siis perintörukkini.