Neulottiinkin. Tai moni neuloi, minä en silmukkaakaan. Sen sijaan ostin lankaa ja villaa ja silmukkamerkkejä. Kauppiaita oli useita, tuotteet toinen toistaan kauniimpia.
Tunnelmakuva sunnuntaiaamun rauhasta. Muuten ei kyllä hiljaista hetkeä tainnut olla... Kotiin ajellessa (Ikean kautta perinteisesti) autossa oli ihanan hiljaista. Mitä nyt Steven Fry yritti kuiskutella korviin.
Värit. Kamalaa jos maailman olisi mustavalkoinen.
Eväät. Herkkupöytä pullisteli taas.
Viimeistään syksyllä uudestaan. Miusta on todella upeaa, että nyt on useita eri neule/kehruuretriittejä ympäri Suomen. Yritän kyllä ehtiä niin moneen kuin suinkin vain pystyn ♥
