Kolme viikkoa kesälomaan.
Viikon päästä kehruuviikonloppu ♥
Muutenkin vaan kehrään. Paitsi tänään raivasin pihaa ja eilen korjasin kokeita.
Jäättekö te koskaan jumiin johonkin käsityölajiin? Kesäisin tekee mieli virkata (vaikka niskat ei kestä), joten olen hamstrannut matonkudetriikota (vessaan matto?) ja nyt tekee mieli Cataniaa... Bongasin jo yhdestä lehdestä aika kivan virkatun tunikankin. Mutta olen siis jäänyt jumiin kehräämiseen. Neulominen huvittaa lähinnä kokouksissa, kotona vaan kehrään.
Valmis vyyhti on kuivumassa pesun jälkeen, tuli todella kauniita syksyn värejä, tai ehkä kesänkin. Seuraavaksi haluan jotain ihan erilaista. Haluaisin kehrätä tosi tiukkakierteistä sukkalankaa, jonka sitten neuloisin pelliksi, jotta kestäisi sukissa hyvin. Mutta kun olen kerran viime kesänä kehrännyt sellaista liikakierteistä väkerrystä, etten sitäkään kyllä halua. Pelkään saavani sitä aikaiseksi, joten en kuitenkaan uskalla laittaa paljoa kierrettä... Toisaalta tekisi mieli kokeilla kaikkea erilaista. Esim. - hui kauhistus! - paksua! Tosin sen opettelu voi olla vaikeaa, pitäisi harjoitella ja harjoitella. Ehkä voisin ryöstää Pirrenin idean: harjoittelen paksun kehräämistä ja ihan oikeasti neulon nämä harjoitteluni tilkuiksi ja teen elämäni tilkkupeiton ;) Nuo tilkut näyttivät niin hauskoilta, kun niitä näin Päivölässä maaliskuussa.
Kiitos kaikille edellisen postauksen kommenteista!
Jostain syystä elämä tuntuu just nyt tosi ihanalta ♥
