Omia

Omia lankoja on taas neulottu. Siis suomalaista villaa, jonka värjäsin heinäkuussa Ashfordin happoväreillä, kehräsin nelisäikeiseksi ja nyt neuloin. Silloin ristin langan Lollipopiksi, mutta nyt, neuloessa se kyllä vääntyi ihan väkisinkin mustikka-vadelmaksi. Yllättävän herkullisen väristä, joten taas, ihan itselle!

Ilman salamaa:
Salamalla, värit oikeasti vähän leiskuvammat.

Malli: oma
Lanka: oma (suomalaista villaa Pirtiltä, Asfordin värejä ja Kromki Sonata -rukki). Kulutus 59 g
Puikot: 2,5 mm

Tähän mennessä olen aina hanskoja neuloessa käyttänyt apulankoja. Siis kun teen esim. pikkurilliä, siirrän kaikki muut silmukat apulangalle odottamaan. Nyt tajusin ottaa käyttöön pyöröpuikon. Neuloin sormet siis sukkiksilla, mutta muut silmukat odottivat pyöröllä. Olipa silmukoiden siirtely huomattavasti helpompaa. Keksintö tuli tehtyä siksi, että epämääräistä lankakerää, jota olisi voinut pätkiä apulangaksi ei ollut sohvalla enkä voinut liikkua mihinkään kun katit nukkuivat sylissä. Mutta onneksi Knitpicksin pyörösetti (ja sukkissetti myös) tuntuu muuttaneen sohvalle asumaan...

Rakastan villahanskoja!

Kiitos messukommenteista! Joo, vain vähän lankaa ostin, tai ostinhan enemmän, mutta SNY-teknisistä syistä ei voi paljastaa kaikkea ;) Toivoin myyjältä lisää kissanappeja. Tampereelle, kyllä olen tulossa ellei mitään maata kaatavaa tapahdu! Ja Tampereella, please ihmiset, jos tunnistatte, tulkaa moikkaamaan - bloggaajien, kanssaneulojien tapaaminen on hauskaa! Norsuvertaus, no kun piti keksiä jotain ja lehden sivulta osui norsu silmään.... Kahjo mielikuvitus, joo-o. Sari-silkki tuntuu olevan kovin hupaa lankaa, joten sitä pitää ehkä tilata lisää... Huomenna voinen neuloa 9:n kirjoittaessa ainetta. Kasien ranskankokeessa sen sijaan pitänee korjata noita aineita...