Kirjan aiheuttaman pitsihyökkäyksen keskellä tarvitsin jotain rouheaa ja rehellistä.
EDIT pe-aamuna. Heräsin yöllä joskus kolmen jälkeen kun Piki tuli viereen "KKKKuuuuuRRRRRRRR" kovaa ja vielä kovempaa. Herra asettui oikean olkapään ja rinnan päälle, sillein just sopivasti kaulakuoppaan, siten että hengittäminen kävi melkein mahdottomaksi. Tämä tapahtuu joka yö, mutta yleensä en herää. Nyt heräsin ja ensimmäinen ajatus oli: unohdin reagoida Ravelry-ystävän kommenttiin! Tekosyyksi voisi mainita pitsikirjan ihanuuden aiheuttaman aivojen toimimattomuuden muuten kuin pitsin osalta... Kiitos vielä, ja hei, se namin puute ei välttämättä ollut huono asia... Olis meinaan ihan pakko vähän tervehdyttää tätä ruokavaliota, mutta toisaalta, namia tarvitaan vähintäänkin huonoina päivinä :) Ja ihan vaan sinun kommenttisi johdosta avaan postilaatikon kannen yhä edelleen jännittäen...
