Tampereen messuilta marraskuussa löytyi Noroa, jota en ollut aiemmin kohdannut. Sitä oli pakko ostaa ja joululomalla joku klikkasi päässä. Noro + Hannan huivi + eri päättely = Simplicitas. Hiukan piti pähkäillä, että mitenkäs sen silloin teinkään... Jos ikinä enää teen oman mallin, lupaan kirjoittaa ohjeen paremmin talteen.
Malli: oma, Simplicitas. (Tosin niin äärimmäisen yksinkertainen, että taatusti joku muukin on keksinyt saman.)
Lanka: Noro Yuzen, 215 g. Taivaallisen tuntuista, todella kaunista ja harmonista väreiltään. Tahtoisin takin tästä...
Puikot: 5 mm.
Eilen illalla, ennen pingotusta pähkäilin vielä, että puranko reunuksen ja teen isomman. Tuntui niin naftilta. En purkanut, luotin pingotuksen ihmeitä tekevään voimaan. Kannatti. Nyt se on täydellisen sopivan kokoinen. Ihan itselle pakkasen selätyshuivi. Käytetään ennen kaikkea ulkona, pipojen ja myssyjen tilalla, perinteiseen mummotyyliin leuan alta ristiin, mutta ei rusetille sinne leuan alle (miks meinaan koko ajan kirjoittaa leukojen?), vaan vedetään taakse niskaan solmuun. Taatun lämmin olo. Mistään ei pääse tuulen pieninkään vilahdus iholle asti.
Äsken kävi vieraita. Piki-raasu pelkäsi ihan hirmuisesti. Ei se ennen ole ihan noin kauhuissaan ollut, luulen, että sillä on joulun alta sähkömiespaniikki. Vasta tutistuaan tunnin sängyn alla se uskalsi tulla olkkarin oven pieleen katselemaan. Kyllä se sitten vähitellen intoutui leikkimäänkin, mutta pois lähtiessä lasten pukemisruljanssi sai sen taas sängyn alle. Pitää pyytää useammin vieraita, jotta se tottuisi edes vähän. Indy sen sijaan esiintyi ja loisti.
Ja voi rakkaus! Vieraat lahjoivat elämäni ensimmäisellä lankakaupan lahjakortilla! Kuinka sitä aina muistaisi, että miulla on tosi ihania, tärkeitä ystäviä ♥
