11. syyskuuta 2011

Viljapelto

Aika. Oma aika. Väitetään, että perheettömällä ei muuta ole kuin aikaa, sitä kuuluisaa omaa aikaa. Väitän vastaan. Työ vie uskomattoman paljon (huolimatta toisesta kuuluisasta väitteestä "opettajan lyhyet päivät ja pitkät lomat" - tähänkään en usko pätkääkään), viime ja tulevalla viikolla myös iltaisin. Aikaa menee myös ihan normaaliin arjen asioiden hoitamiseen. Ja sivutyöhön. Nyt on onneksi projekti luovutettu eteenpäin eikä vähään aikaan tarvitse sitä ajatella. Olen siis pitänyt ensimmäisen täydellisen vapaan viikonlopun herra ties aikoihin. Löysän, pitkän, uneliaan viikonlopun. Vihdoinkin ehti neulomaan urakalla ja tuloksena:


Malli: Simplicitas  (Ravelry), jälleen kerran, mutta kun aloitin tätä neuletapaamisessa, ei mukana ollut yhtään mallia ja osaan tän ulkoa sattuneesta syystä.
Lanka: Itsekehrätty, AllSpunUp:n BFL-silkki (80 % - 20 %), 119 grammaa. Grammaakaan ei jäänyt yli, päinvastoin, loppui kesken päättelyn. Niinpä piti keksiä eksoottinen kikkakolmonen, jotta sain pääteltyä loputkin silmukat. Huivin kärjessä (yläkuvassa näkyy ero, se on tuo vasemman puoleinen) on vajaan 50 silmukan verran vuosia sitten kehrättyä Corriedalea. Onneksi olen tällainen hamsteri luonteeltani ja olen säästänyt tuota jämänöttöstä. Vieläkin jäi, ja laitan talteen :)


Alunperin harkitsin laittavani tämän huivin myyntiin, kun tätä mallia miulla on jo kaksi (tosin toisen olen luvannut niistä lahjaksi), mutta enhän miä mitenkään voi antaa, saati sitten myydä, kenellekään huivia, jossa on osa ihan väärää lankaa ;) Joten ihan pakko on ottaa tämäkin omaan käyttöön. Eihän miulla vielä olekaan viljapellon väristä huivia.