Sittenkin!

Ihmeiden aika ei ole ohi, se neuloo sittenkin! Tässä meni kyllä pari kuukautta, että neulominen ei kiinnostanut pätkääkään, mutta nyt tuntuu, että lama on ohi. Pitsihuivit tehoavat aina mihin tahansa lamaan ;)

Tämän huivin tarina alkoi jo vuosi sitten. Osallistuin silloin yhteen vaihtoon Ravelryn kautta, ja sain ihanan punaisen paketin. Paketissa oli villaa, BFL:ää Fiber Optic Yarnsilta. Näköjään se on tuolloin tahtonut sukkalangaksi, mutta kehräsin sen viime kesänä kyllä kaikkea muuta kuin sukkalangaksi. Huivilankaahan se.

Malli: Seraphim Shawl (Ravelry)
Lanka: itse kehrätty BFL (ihana pehmeää ja ilmavaa, kauniisti melkein solidia lämmintä punaista), 109 grammaa
Puikot: 3,5 mm KnitPro pyörö

Rakastan! Alunperin ajattelin tätä lahjaksi, mutta kun miulla on jo mielessä toinen vaihtoehtoinen lahja tälle ihmiselle, taidankin pitää huivin itse. Miullahan ei ole vielä punaista huivia. Niin, siis punaista kolmiohuivia. Tai siis punaista kolmiohuivia, jonka olisin itse neulonut. Ei, huiveja EI voi olla liikaa!

Ohje oli selkeä ja hyvin kirjoitettu, mitä nyt amerikkalaiseen tyyliin vähän liiankin perusteellinen. Mukana kaaviot ja kirjoitetut ohjeet. Koska tiesin lankani rajallisen määrän, oikaisin vähän siellä sun täällä. Suora osuus on samoin kuin ohjeessa, ekassa kaaviossa jätin ainakin yhdet reiät väliin (ja yksissä rei'issä on supermoka, muttei kerrota kenellekään), toinen kaavio ohjeen mukaan, neljännestä vain vähän alkua. Mutta toimiihan tämä ihan hyvin näinkin ja tuli kyllä riittävän iso.

Tykkään mallista niin paljon, että voisin tehdä toisenkin!

Kuvassa mukana myös messuostos Popperilta. Pöllöt vaan on niin söpöjä.

Punaista

SE on täällä! TSVII:n paketti. Ravelryssä seikkailemattomille paljastettakoon, että TSV = Tiukkapipoinen ja sääntöpitoinen vaihto, joka järjestetään nyt toisen kerran. Olin muuten ensimmäinen, joka sai paketin!

Julma ja ymmärtämtön Itellooni oli kohdellut pakettia kaltoin, siinä oli iso reikä. Tuon mukana tulleen kortin perusteella kuitenkin päättelin, että vain heijastin oli mahtunut tipahtamaan kyydistä pois.


Paketilla oli teema: kaunis punainen - arvasinko oikein? Mukana oli huivi, Wollmeisen Ruby Thursdaystä neulottu Helleborus Herbivore (muistin väärin!, kiitos Hanna). Tätä en olekaan vielä itse neulonut, tykkään huivin muodosta, joka ei oikein paljastu tuosta kuvasta, mutta se on siis enemmän kuin 180 astetta, asettuu kivasti hartioille. Rakastan myös tuota väriä, se vaan on niin kaunis!


Lisäksi paketissa oli namia, oikein herkkua suklaata, jota en vielä ihan oikeasti ole maistanut yhtään, vaikka paketti tuli jo eilen! Yritän säästää sen johonkin oikein surkeaan hetkeen.

Teetä, Keisarin Morsianta. Hyvää perusteetä, jota minulla ei olekaan ollut aikoihin.

Maailman söpöin projektipussukka, söpöä kissakangasta. Sisäpuolta en kuvannut, mutta siellä on taas kissantassukangasta ♥ Pussukka on kivan kokoinen, isompi kuin muut pussini, joten luulisin työn alla olevan puseronkin mahtuvan sinne vielä aika kauan.

Villaa! Fiber Optic Yarns'lta - en yhtään muista olenko tilannut täältä itse joskus jotain... Koska halusit tietää sen laadusta, avasin pussin ja avasin lettiäkin vähän. Se on varmaan ollut aika kauan lettinä, eli on kohtuullisen tiivistä, mutta kun sitä avaa vähän, se aukeaa nätisti, ei tunnu yhtään huopuneelta. Ja rotuhan on siis BFL - klassikko, aina yhtä hyvä! Värin nimi on Ho ho ho! - viittaisikohan ehkä joulupunaiseen? Kaunis se on, ihana semisolidi, tahtoo ilmiselvästi sukkalangaksi.

Ja paras viimeisenä, se telepatia-osuus ;) Rakastamaani Rowanin Felted Tweediä. Et ikinä usko, mutta ostin tätä tismalleen samaa väriä, ja jopa värierää juuri ennen Loppiaista Helsingistä! Päässä pyörii pitkähkö takki.... Menitassa ei ollut kuin 450g, jonka kyllä tiedän riittävän varsin pitkälle, mutta silloin ostaessani ajattelin, että voisinpa ostaa vielä kerän enemmänkin. No, nyt sain ;) Kuvassa kerien väri näyttää liian pinkihtävältä - oikeasti ne ovat ihana lämpimän punaisia. Hassua, miten muiden tavaroiden värit ovat ihan oikein, mutta kerien eivät?!?

Kiitos ihanasta paketista! Värivalinta oli kertakaikkisen oiva.

Hemmottelua

Eilen tuli lappu postista. Kotimaan paketti? En muistanut tilanneeni mitään (joskus kyllä olen unohtanut), joten sen täytyi olla Ravelryn hemmotteluvaihtopaketti. Tänään kauppareissulla hain sen ja sehän se! Sattui kivaan saumaan, sillä olin aamulla kuin persiiseen ammuttu karhu. Onnistuin kaatamaan helmipurnukan lattialle ja niiden helmien "poimiminen" lattialta takaisin purkkiin kissa-avustajien kanssa oli aika raivostuttavaa. Indy kaatoi teemukin - onneksi tiskipöydälle - ja nosteli märkiä tassujaan hyvin närkästyneen näköisenä. Naapurin eläkeläinen tuli sairaalasta kotiin ja tilanne näyttää olevan vain odottamista. Voi kun voisi auttaa!


Pakkauslaatikko herätti suunnattomasti kiinnostusta kissoissa - kiehnäystä, kulman pureskelua - avaa jo! Ensimmäisenä käsiin osui ruskea paperipussi, jossa oli nimiä päällä? Blanca, Ben, Leonora, Pepe. Ja pussista paljastui Metsäkylän Alpakoiden valkoista villaa. Suloisen pehmeää, onneksi pestyä, mutta muuten käsittelemätöntä. Minulla ei ole villakampoja, mutta ystävällinen kanssakehrääjä tarjoutui jo avuksi. Enpä olekaan aikaisemmin saanut kotimaista alpakkaa!


Ja loput paketista. Tai itse asiassa tästä puuttuu jo yksi osanen, kissojen lelu, jonka Indy tuhosi jo. Sellainen metallilankapallo, jonka sisällä oli hiiri. Oli. Hiiri poistettiin kohtuullisen nopeasti ja Indy todennäköisesti söi hiirestä puolet. Minun olisi pitänyt muistaa, näin on käynyt aika monta kertaa aiemminkin!

Mutta, asiaan! Takana valkoista 75% alpakka, 25% lammas - Metsäkylän lankaa. Ihanan ohutta, huutaa värjäyspataa. Kolme kerää TeeTeen alpakkaa, jota ihan sattumalta hiplasin tänään paikallisessa lankakaupassa, mutta en ostanut kun sitä oli liian vähän projektiin. Kertakaikkisen lutunen Riimingan avaimenperä (rakastan Riimingan tuotteita!), kissanminttunameja, suklaisia pähkinöitä (nam!), käsintehty vaniljasaippua (tuoksu on aika voimakas, mutta vanilja on onneksi se minkä kestän ihan hyvin) ja vielä parini kissoille tekemä lelusatsi. Muikkuja (vai silakoita vai salakoita ;) säilykerasiassa - virkattuja kaikki. Mainio idea - Piki kiehnää muikkuihin innolla, mutta vielä se ei oikein ole tajunnut miten niillä leikitään. No, jos huomenna on yhtä tylsä sadepäivä, se keksii kyllä.

Kiitos parini - minulla ei ole harmaintakaan aavistusta kuka sinä voisit olla - kukaan Ravelryssä ei tunnusta asuvansa Urjalassa... Saisinko lisävinkkejä? Kiitos!

Marjut: Ihan heti en koiralankaa halua kehrätä, ja sitten joskus jos haluan, testaan kuidut ennen kuin lupaan mitään.
-H-: En ole koira-asiantuntija, mutta mitä pitempi kuitu, sen parempi. Tosin pitkät, kovat ja kiiltävät karvat eivät ole hyviä, koska ne eivät "tartu" toisiinsa. Villava aluskarva, pitkä sellainen lienee parasta. Parasta mitä itse olen kehrännyt on ehdottomasti koirista naapurin Aksu, samojedi ja sisäkoira. Puhdasta, pitkää ja todella hyvälaatuista. Mutta koirankarvalangasta puuttuu lampaanvillan kestävyys.
TaijaK: Ehdottomasti neulotaan kesällä kun tulet!

Vahelikaihto

Kiitos, lämmin kiitos kaikille. Elämä jatkuu, ja tuntuu vaikealta (jotenkin hävettävältä) sanoa ääneen, mutta elämä jatkuu kevyempänä. Viimeiset 2½ vuotta olen koko ajan huolehtinut joko konkreettisesti tai sitten päässäni Mammasta. Viimeiset pari yötä olen ensimmäisen kerran nukkunut kokonaan, heräämättä tai havahtumatta yhtään mihinkään. Ja uskon Mamman voivan paremmin siellä missä onkaan. Kiitos.

Tänään ehdin postiin vihdoinkin. Ravelryn Kahelivaihdon eli vahelikaihdon paketti! Postin täti sanoi minulle:"Hauska paketti!" kantaessaan eteeni tämän:


Laatikkosääntö siis täyttyi ja hauskahan tämä oli! Herra olivat tiiviisti mukana avausseremoniassa, siitä päättelin heti, että herrojakin on varmasti muistettu. Ja olihan heitä - ruhtinaallisesti! Tietysti laatikko on ihana, ja vielä ihanammaksi sen teki pohjalle tippuneet kissanmintun muruset... Piki kiehnäsi ja käänsi ja väänsi ja kurrasi ja kehräsi ja kurnasi ja ja ja ja :)


Ja paketista paljastui ihmeitä! Hauska, uutislehtisen muotoon kirjoitettu kirje. Kissoille namia, lelupalloja (jo käytössä), kissanminttua ja lempiruokaa. Miulle herkkuja: salmiakkisuklaata (tämä katosi jo...), suklaata jossa on nallekarkkeja upotettuna (enpä ole ennen kuullutkaan!), lisää salmiakkia ja vielä suklaaseen dipattuja mansikoita! Olen maistanut näitä kuivattuja mansikoita, mutten kyllä nähnyt tätä suklaaversiota, vau! Lisäksi lemppari teelaatujani, suloiset pikkuiset sakset (näitä olen kaipaillut), saksalaista Rhön-lampaan villaa (vihreämpää kuin kuvassa, kaunista), seetripuukuulia ja ihan ensimmäinen Lai-la-lai Yarnz vyyhti! Mielettömän ihana oranssi!


Lähettäjästä ei ole aavistustakaan - Järvenpää luki osoitteessa, mutta sen enempää en uskalla arvata. Kissaihmiseksi luulisin... ja ehkäpä kehrääjä? Kiitos, iso ja innostunut kiitos sinulle!!!

Edit: Pakettiin kuuluva osanen saapui hetki sitten Ravelryn kirjastooni, Entangled Stitch -hansikasohje. Ja paketin kasaajakin paljastui :) Hanna!

Ps. Pohja vaihtui ihan valmispohjaan täältä, koska edellisessä eivät päiväykset suostuneet näkymään. Joskus, kun on aikaa ja energiaa, väsään oman pohjan, joka toivottavasti toimii kaikin puolin. Toisaalta, näitä valmiitakin on paljon, helposti saatavilla ja kauniita!

Kaikkea

Kiitos, lämmin kiitos teille kaikille. Vielä on Mamma elossa, mutta ajan kysymyshän tämä on. Sunnuntai-iltana valitti kovista vatsakivuista ja todettiin hematooma jossain vatsalihaksissa tai jotain. Ei voi leikata kun ei kestä nukutusta. Joten, kipulääkitystä ja punasoluja. Ei enää jaksa olla kuin hetken kerrallaan hereillä.

Tietyllä tapaa tiedän lopputuloksen ja toivonkin jopa sitä. Odottaminen on kamalaa. On kokouksia ja koulutusta ja vähän sitä sun tätä, ja kaikkialle pitää sanoa, että tulen, mutta sillä varauksella että... Mutta silti, vaikka tietää, että tämä on hyväksi ja oikein, itkettää aina vähän väliä. Onneksi töissä on sentään ollut tosi mukava olla. Varsinkin maanantaina kässäopen sijaisena.


Viime viikonlopulta kuva. Kyllä sitä pitää hajurako olla... Ja poikien pitää päästä lähelle Hilmaa, kun se on niiden idoli :)

Iloisiakin asioita! Sain tänään Fazerin sinisen postissa! Ravelryn kulttuurivaihtoparilta. Tosin tavasin ensin moooonta kertaa väärin, että "kulttuurikaheli" ja pohdin ankarasti, että onko mulla kulttuurivaihdossa sama pari kuin kahelivaihdossa? Se vasta kahelia olisikin ;) Kiitos, lempparisuklaata!

Huudan tässä samalla täysillä herroille. Huushollin viherkasviosasto on vähän ankeanlainen, joten hain tänään yhden uuden, aaroninparran, kun se on myrkytön. Mutta herratkin rakastavat sitä... Eli noin 1/4 jäljellä enää... Taidan hakea saniaisen tilalle, niistä herrat eivät tykkää.

Tapasin tänään myös Marjon, tilkkusukkien uuden omistajan. Sukat olivat kuin olivatkin sopivat - jännitin sopivuutta ihan hirveästi! Kiva tavata muutenkin :)

Tunnelmia

Joulu on kyllä isoista juhlista se, joka aiheuttaa eniten tunnekuohuja. Aamulla Indy nähtävästi hönkäisi jotain väärään kurkkuun ja yksi. Tietenkin just ennen lähtöä... En voinut lähteä ennen kuin näin sen syövän ja yskimistä ei enää kuulunut.

Kangasniemi-Mikkeli välin ajoin jonkin säiliöauton perässä. Tai minulta meni yli kymmenen kilometriä ennen kuin näin mikä siellä edellä meni, lumipölypilvi oli hirmuinen. Onneksi kukaan hullu ei lähtenyt ohittamaan.

Mikkelissä kävimme siis Mamman kanssa kyläilemässä kummisedän luona. Jotenkin oli niin mukava, lämmin fiilis. Mamma oli hiljainen, mutta selvästi iloinen saadessaan vähän actionia normaaliin sänky-telkkariarkeen. Ei sillä kotona paljoa tekemistä ole ja uloskaan ei yksin pääse. Kuulin kylässä, että Mikkelin kaupungin vanhainkoti Pankalampi (jossa mummokin aikoinaan oli) lopetetaan nyt vuodenvaihteessa! Ei ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin kotihoito tai sitten jos ei pärjää, niin sairaala. Jopa tippapotilaat kuulemma yritetään pitää kotihoidossa... Mietityttää.

Kylään vein emännälle Kipakat-kalenterin, hän kun tykkää kaikenlaisista käsitöistä. Kalenteria sitten selasivat kummini aikuiset lapsetkin. Tyttö kysyi ihan viattomasti, että ootkos niitä neuleblogi-ihmisiä? No, oon... Eli nyt sitten blogia lukevat sukulaisetkin ;) Poika puolestaan kysyi, että tunnetkos sen Tikrun, se on vissiin suunnitellut jonkun hupparinkin? Repesin, "jonkun hupparin"... No, tämä pikkuserkku on siis Tikrun veljen hyvä kaveri. Maailma on pieni.

Takaisin ajaessa just ennen Luusniemi-Pajula risteystä oli keskellä peltoa kolme komeaa jäälyhtyä (saaviinko lie tehty?) ohiajavien ilona. Tosi kaunis näky!

Omat pakettini avasin jo ennen lähtöä. Ja Ravelryvaihdossa sain näitä ihanuuksia:


La Digitessa -sukkien ohjeen, Wollmeisea värissä Ruby (oikeasti tummempi kuin kuvassa), todella kaunis! Suklaatia (jota en ole vielä maistanut, kun suklaata jostain syystä on aika paljon) ja aivan uskomattoman ihanaa villaa! Shetlannin lammasta ja silkkiä. Tämä tahtoo välittömästi juhlavaksi huiviksi! Kiitos Micki!

Kiitos - Thanks!

Secret Palin paketti!!! Juuri tänään, kun sai olla töissä aamusta iltaan ja oli vähän väsy. Tosin positiivisella tavalla, oli hyväntuulisia oppilaita.

Paketista löytyi, kangaskassi, suklaata (näette harhoja, ei sitä ole vielä avattu), KnitPicksin puikkomitta (ihana tukeva), ihanan ylellistä alpakkalankaa (kauniin suklaanruskeaa), sinistä paikallista lankaa (joka on värjätty morsingolla ja alareunassa esite paikasta mistä Pal oli tämän ostanut) ja vielä Jitterbugia (ihan eka Jitterbugini! Olen kyllä hiplannut ennenkin, mutta ei vaan ole tullut hommattua). Kiva paketti, ihanasti värikoodattu, kiitos!!

My Secret Pal's second package arrived today. It included a bag (I do need more bags about this size, somehow all the old ones are in use), chocolate (no, you're seeing things, it hasn't been opened yet...), KnitPicks needle measurer (or whatever that is in English - I like the sturdy feel of that one), lovely silky alpaca (beautiful chocolate brown), blue local yarn (and a leaflet telling about the place where she'd got this yarn and about the dyeing method), and Jitterbut (my first ever!). I love the way everything's colourcoded, thank you!!


Huomioitua tänään:
Aulassa on penkkejä, sellaisia puistonpenkkityylisiä. Yksi nuori herra meinasi hermostua, kun jäi hienoista metalliketjuistaan (joiden housuissa roikkumista tarkoitusta en tosiaankaan tiedä) kiinni penkin väliin... Aina kun se sai jonkin kohdan kiskottua pois välistä, toinen ketju jäi kiinni... Ei sais, mutta nauratti...

Voi p! Taas miä unohdin sen Ratulan... Ravelry ja blogit vie kaiken ajan...

Menninkäisiä

EDIT: Sain vahvistuksen epäilykselleni, eli hemmottelijani oli Asarum!

Niin, me ollaan menninkäisiä kumpikin! Ravelry-vaihdon parini oli tulkinnut minua kyllä aivan uskomattoman taitavasti. Mukana ollut kirje (oikea kirje!) paljasti sen loistavasti. Postin tätiä nauratti ihan mahdottomasti, kun kurkin tiskin yli lähettäjää ja yritin hillitä itseni ja säästää paketin avaamisen kotiin. Ihan vaan pikkasen kulmaa avasin ja kurkkasin...


Parini harrastaa My Little Ponien tuunaamista - kauniisti! Toisella puolella ponia on tosi taitavasti maalattu saniaisen oksa, mutten saanut siitä heilahtamatonta kuvaa. Menninkäisponi ihan selvästi. Ja parilleni: rakastan metsää, suomalaista synkkää mennikäismetsää. Uskon haltioihin, keijuihin ja menninkäisiin. Yhä vielä näin mukamas aikuisenakin tykkään sepitellä satuja metsässä kulkiessani. Niin ja kiitos namista - kyllä tuo on maailman parasta. Yritän piilottaa sen yläkaappiin - näin uuden polkupyörän myötä (se on ihana, siitä toiste) yritän vähän rajoittaa suklaan mässyttämistä.


Paketin metsäteemaa kuuluivat myös nämä söpöliinit! Aivan uskomattoman ihania silmukkamerkkejä! Miten nuo ketut oikein on tehty?


Ja pehmeyksiä, ihanuuksia! Pirkkalankaa ja kirjopirkkaa, täydellisen poltettua oranssia - syysmetsä! Kirjopirkka on minulle ihan uusi tuttavuus, samoin kuin oikean reunan Araucania Solid ja Jitterbug. Tai olen noita kahta viimeistä hipelöinyt mm. TitiTyyllä, mutten ole koskaan neulonut niistä mitään. Sammaleita ihan selvästi - pitäisi päästä kuvaamaan ne syvän seinäsammaleen päällä (ja yksi vyyhti, jonka sain ihan muualta!) Ja vielä neljä kerää rakastamaani Rowania. Nuo Rowanit ja Pirkat sopivat niin täydellisesti värien puolesta yhteen, että heti alkoi tehdä mieli kirjoneuletakkia. Pitänee yrittää katsoa onko Rowania oranssina... Mukana myös maailman parasta peruslankaa, Maijaa valkoisena. Yritän pitää Maija-varastoni aika kattavana, koska sen langan värikartta ei muutu, eli siihen voi luottaa. Kiitos!!!


Jotta kissoille ei tulisi kovin kateellinen olo, niille oli paketissa hiiri. Ja Indy ryösti sen ennen kuin ehdin tekemään normaalit varotoimenpiteet. Eli kaikille leluhiirille (erityisesti lemppareille, eli juuri näille ehtaturkkisille ja sitten niille höyhenhäntäisille) tehdään kirurginen operaatio keittiöveitsellä ennen käyttöönottoa: silmät, nenä ja korvat pois. Muuten Indy syö ne...

Kiitos, lämmin kiitos ihanasta paketista. Mieli siirtyi paketin myötä heti syyskuun aurinkoisiin metsäpäiviin, vaahteran väriloistoon ja puolukoihin. Kiitos.

Aarre

Piti postata jo pari-kolme tuntia sitten, mutta puhelin soi ja unohduin juoruamaan...

Hain tänään lisää eilistä alpakkaa. Villatakki ja hanskat. Ehdottomasti. Kävin myös verenluovutuksessa ja shoppailemassa. Vähän mutta kuitenkin paljon. Eli paljon kangasta, joka todennäköisesti marinoituu pari vuotta ennen projektin loppuun saattamista. Tai ainakin se olisi tyypillistä. Sitten iski pihiys ja ostin vain pienen maton puoleen hintaan, vaikka isompikin olisi ollut tarjolla. Ja nyt harmittaa. Se sopii niin loistavasti keittiöön ja eteiseen. Kuvassa taustalla.


Kirja on löytö, todellinen aarre, divarista. Vain 5 euroa! Onhan siitä kansi revennyt ja pari sivua irti, mutta kaikin puolin siisti ja nätti. Ja tätä minulla ei vielä ollutkaan!

Suomalaisten Ravelry-vaihdon paketin laitoin eilen postiin. Sen jälkeen olen hyppinyt koneella vähän väliä tarkistamassa missä paketti on menossa (Mitä sitä tehtiinkään ennen pakettikoodeja? Toivottiin hartaasti sormet ristissä?) ja parini ehti sen hakemaan ennen kuutta. Paketti muuten teki taas mielenkiintoisen extra 120 km lenkin: Keuruu-Jkylä-Sjoki-Vaasa. Miksei se voinut mennä suoraan Keuruulta Seinäjoelle?

Itse unohdin autuaasti ottaa yhtään kuvaa paketista ja jopa siitä toisesta itse tehdystä. Se paremmin onnistunut itse tehty oli jo aiemmin esitelty Lilac Shawl (raaskin siis toteuttaa alkuperäisen suunnitelmani ja antaa sen lahjaksi), ja se kuvaamatta jäänyt oli Anemone Beret, josta saanen pariltani kuvan. Parini oli Olebrumm, jolla on onneksi kauniita kuvia paketista. Kasaaminen oli mahdottoman hauskaa, paketoiminen tosi hankalaa karvaisten avustajien takia ja koko vaihdon seuraaminen suorastaan hykerryttävän nautinnollista Ravelryssä käydyn keskustelun ansiosta. Kiitokset uhrille ;)

Rouheaa

Olen koko eilisen illan tavannut Ravelry-ystäväiseni kirjaa - Heirloom Knitting - 299 sivua pitsiä! Aivan uskomaton kirja. Tiedän jo mihin sovellan sitä ensimmäisenä. Muistatteko Repaleen? Sen reunus, se vähä mitä sitä tein helmikuussa, ei missään vaiheessa tuntunut oikealta. Aion purkaa (tai jos mohair heittäytyy ilkeäksi, saksia) reunuksen pois ja etsiä tästä kirjasta paremman.

Kirjan aiheuttaman pitsihyökkäyksen keskellä tarvitsin jotain rouheaa ja rehellistä.



EDIT pe-aamuna. Heräsin yöllä joskus kolmen jälkeen kun Piki tuli viereen "KKKKuuuuuRRRRRRRR" kovaa ja vielä kovempaa. Herra asettui oikean olkapään ja rinnan päälle, sillein just sopivasti kaulakuoppaan, siten että hengittäminen kävi melkein mahdottomaksi. Tämä tapahtuu joka yö, mutta yleensä en herää. Nyt heräsin ja ensimmäinen ajatus oli: unohdin reagoida Ravelry-ystävän kommenttiin! Tekosyyksi voisi mainita pitsikirjan ihanuuden aiheuttaman aivojen toimimattomuuden muuten kuin pitsin osalta... Kiitos vielä, ja hei, se namin puute ei välttämättä ollut huono asia... Olis meinaan ihan pakko vähän tervehdyttää tätä ruokavaliota, mutta toisaalta, namia tarvitaan vähintäänkin huonoina päivinä :) Ja ihan vaan sinun kommenttisi johdosta avaan postilaatikon kannen yhä edelleen jännittäen...

Puuttuu

Suomen kielessä on puute. Meiltä puuttuu sana. Kitumisessa ja kärsimisessä on oikea kärsimättömyyden, malttamattomuuden tuntu. Odottaminen on ihan liian laimea. Innokas taas ei kuvaa odottamista vaan liian yleisesti kaikkea. Tarvittaisiin aivan spesiaali sana, joka kuvaisi sitä mielettömän innokasta, mutta älyttömän kärsimätöntä, suorastaan kiduttavaa onnellista odotusta jota neuloja tuntee tietäessään paketin tod. näk. saapuvan postiin ko. päivänä, mutta neuloja ei kuitenkaan ole satavarma...

Aamu klo 6. 45 Tietokone päälle. Thunderbird saman tien. Hae lehti, laita auto tolpan jatkoksi, laita tee tulemaan. Tee leivät. Istu koneen ääreen, levitä Hesari viereen, katso postit. Iiiiiiiks!!! Tuulian ystävällisellä välityksellä pakettikoodi - jotain on tulossa ja pian! Postin sivuille. Lajiteltu eilen illalla Tampereella.

7.50 Töihin. Taas postin sivuille tarkastamaan ennen tunnin pitoa. Ei muutosta.

9.35 Opehuoneeseen. Taas postin sivuille. Paketti lajiteltu Jyväskylässä! Miksi siellä? Tampereelta on huomattavasti lyhyempi matka suoraan tänne kuin mutkan kautta...

10.40 Opehuoneeseen. Postin sivuille. Ei muutosta. Hyppytunti, ylppäripaperien lopullinen viilaus ja luovutus. Eväät. Päivän Keskisuomalainen. Ulkovalvonta.

12.14 Opehuoneeseen. Postin sivuille. Ei muutosta. Myöhästyin tunnilta.

13.01 Opehuoneeseen. Postin sivuille. Ei muutosta. Pitäisi suunnitella perjantain tunteja, tehdä ensi viikon kokeita, valmistautua perjantain kehityskeskusteluun. Roikun Ravelryssä, puhun ääneen hölmöjä ja sekoilen lahjakkaasti. Käyn postin sivuilla ihan liian monta kertaa.

13.59 Opehuoneessa. Postin sivuille. Ei muutosta. Tuskainen huokaisu, selitys viidennelle eri työkaverille. Tunnille.

15.27 Opehuoneeseen. Postin sivuille. Saapunut Keuruulle!!! Äkkiä kotiin.

Salaiseni ei ole vain telepaatti. Hän on selvästi käynyt pääni sisällä. Ei lankaa, vaan villaa, merino-silkkiä, oikeasti syvemmän vihreää, mutta aurinko ja kamera eivät tykkää toisistaan. Tilattu spesiaalisti Tuulialta minua varten!!! Kehrään toivottavasti pian, aloitin vaan just eilen kehräämään yhtä toista....

Kirja. The kirja ilmiselvästi. Ei varsinaisesti valmiita huiviohjeita vaan todella paljon todella upeita pitsineulemallineuleita huivia varten. Hengästyttää.

Olen aina halunnut oppia suunnittelemaan itse neuleita. Siis muutakin kuin perussukkia, -lapasia ja -hansikkaita. Upeita ja hienoja huiveja (kuten Lankakomero) tai upeita ja hienoja puseroita (kuten Kristel) - tämä on roima potku siihen suuntaan! Kiitos. Suorastaan sanaton olen.

Paketissa (joka postissa tuntui käteen mielettömän painavalta, joten arvasin heti, että kirja) oli vielä kaunis kissakortti, maan mainio kassi (tykkään ihan mahdottomasti kangaskasseista!) ja todella tyylikäs lasityö. Kissa tietenkin (vaikka kuulemma ystävälläni ei ole kissoja blogissa - kukahan sinä oikein olet?), lasia, tahtoo roikkumaan makkarin ikkunaan heti kun olen varma, etteivät nuo elävät versiot hajota tätä. Oletko sinä itse tehnyt tämän? On nimittäin upea, juuri minun tyyliseni yksinkertainen. Upea - sanoinko jo? Kiitos. Ja halaus!

Nyt puuttuu vain aikaa. Inspiraatiota on jo - ruoka paloi uuniin kun luin tuota kirjaa....

Tämä vaihto on ollut todella hauska ja vienyt täysillä mukanaan. Ehkäpä se johtuu siitä, etten ole yli puoleen vuoteen osallistunut minkäänlaiseen vaihtoon. Ja jotenkin juttelu Ravelryssä, toisten kannustus ja yhteinen vitsailu on tuonut oman hauskuuden hommaan. Kiitos kaikille mukana olijoille.

Oman pakettini lähetin Hailelle, jolla ei ole blogia, vaan kolme ihanaa kissaa. Kiva kun ei tarvinnut murehtia aiheuttavansa toiselle allergiakohtauksen. Jos löydän jostain kuvan (pitäisi olla) näytän mitä lähetin.

Vaihdokki

Pieni potilas auringossa. Pieni - kissanviikset, paino lääkärissä mitattuna 4,6 kg.

Indy kävi tänään siis poistattamassa yhden sitkeän maitokulmahampaan. Pelotti kauheasti. Kotiin tullessa Piki ei sitten mitenkään voinut käsittää mitä oli tapahtunut. Piki kävi monta kertaa nuuskimassa nukkuvaa Indyä ja varsinkin päätä nuuskittuaan (kunnioittavan välimatkan päästä) peruutti kiivaasti ja maukui kummastuneesti. Ja ihmetteli, ei osannut nukkua vaan piti vahtia. Kun Indy sitten alkoi enemmän heräilemään, Piki seurasi kuin hai laivaa, vahti ja kyttäsi. Ja murisi ja sähisi sitten kun Indy yritti vähän lähestyä. Kaipa Indy haisi oudolle ja Piki luuli vaihdokiksi? Nyt Indy vaikuttaa jo melkein normaalilta, ei tosin riehu, lähinnä nukkuu sylissä (on selvästi kipeä) ja on juonut paljon ja syönyt vähän. Nähtävästi tuo ruokailu vei oudon hajun ja nyt Piki hyväksyy Indyn taas Indyksi. Ja Pikiäkin väsyttää ihan hirveästi, kyllä vahtiminenkin ottaa voimille.

Se päässä pyörinyt neulemalli ei toteutunut ihan niinkuin kirjassa oli... No kun se kirja ei ollut mukana eläinlääkärissä. Sovelsin ja olen yllättävän tyytyväinen.

Tänään sain aivan ihanan paketin! Teimme Hekun kanssa vaihdon. Minä kaivoin kaikki talosta löytyvät Lett Lopit (en voi neuloa siitä tällä hetkellä, koska siitä isoimmasta kasasta, tumman vihreästä piti tulla isälle pusero...) ja sain vastineeksi Grignascoa, Vuorelman vetoa, Ylivetoa (uusi, ihana tuttavuus) ja alpakkaa. Kaikkien värit olivat kyllä niin nappiosumia, että olisin voinut ostaa ne itse! Kiitos!

Oih!

Ihanaa! Tai oikeastaan ihanaa potenssin kymmenen, tai sata:

Siis tähän loin toissailtana silmukat kahteen kertaan. Tänään olen luonut uudestaan ainakin viisi kertaa. Eli eka yritys meni purkuun, vaihdoin isommat puikot ja vähensin silmukkamäärää. Kuva ei tee oikeutta, mutta silkka sileä pinta on uskomattoman mielenkiintoisen näköistä ja kaunista! Olen kertakaikkisen rakastunut ja haluan työn valmiiksi ja päälleni just nyt ja heti. Ohjetta ei varsinaisesti ole, sovellan parista lehdestä ja kirjasta vähän sikin sokin. Mutta riittääkö lanka.....

Tämä on siis sitä Juulin vaihdossa kehräämää lankaa. Kuvassa on lankaa jälkimmäisestä satsista, eli paksuuden vaihtelu (toivomuksestani) on isompaa kuin aikaisemmassa. Tuo aiheuttaa ongelmia tiheyden ja puikkojen kanssa, enkä vielä tiedä miten ratkaisen ongelman... Katsotaan sanoi Putkonen ja pieraisi puhelimeen.

Tämä ja eiliset sukat ainakin sopivat niin hyvin Project Spectrumiin, että täytyy vielä näin maija myöhäisenä liittyä mukaan (tai kuten Lollygirl toteaa:"No sign-ups necessary for participating in Project Spectrum - just create28 .

FEBRUARY / MARCH - FIRE - orange, red, pink
APRIL / MAY - EARTH - green, brown, metallics
JUNE / JULY - AIR - gray, white, yellow
AUGUST / SEPTEMBER - WATER - blue, black, purple

Aaaaaah!

Saatan toistaa itseäni, mutta silti, kiitos! Te ette usko kuinka paljon teidän sananne lämmittävät, lohduttavat, auttavat. Kiitos.

Ja se aaaaah kuvaa myös tätä ihanaa kasaa:


Juulilta tuli loput vaihtolangat (tai vaihtohan meni niin, että minä neuloin iiiiison huivin yksinkertaisesta Silviasta ja Juuli kehräsi minulle puserolangat). Punainen lankahan on nimeltään Paprika, sävy on kuvassa hieman liian oranssinen.Tuo vihreä on lanoliinipitoista 100% villaa josta heti tahtoisin itselleni superpaksut kotona-hiihtely-sukat. Ja rintarossi, ja kortti, joka näköjään unohtui kuvasta, mutta oikein neulojakortti.

Vaihto oli todella mieluinen ja kiva, mielelläni harrastaisin tällaisia jatkossakin. Kiitos Juuli!
Nyt vain on ongelma: aloittaako tätä (yksi aloitus on jossain.... muistaisinkohan vielä mikä koko, mikä ohje?) vai jatkaa eilen illalla aloitettuja alkuviikon lankoja? Molemmista tulee takki, molemmat ovat ihania omalla tavallaan, hinku molempiin on ihan hirmuinen, kummassakin joutuu tod.näk. soveltamaan. Huh, kyllä neulojan elämä vaatii paljon ;)